Sopimusoikeus

Wealth, in a commercial age, is made up largely of promises.”
– Nathan Roscoe Pound

Sopimus on tärkein oikeudellinen instrumentti, jolla kansalaiset ja yritykset vaikuttavat keskinäisten oikeussuhteidensa järjestämiseen. Sopimuksen sisältönä voi olla esimerkiksi kahden osakeyhtiön välisen yritysjärjestelyn toteuttaminen, työntekijän palkkaaminen yrityksen palvelukseen, patentin käyttöoikeuden lisensiointi, kauppaedustus- tai jälleenmyyntiyhteistyön käynnistäminen taikka käytetyn asuinhuoneiston kauppa. Kaikki taloudellinen vaihdanta perustuu viime kädessä yksityisten toimijoiden välisiin erityyppisiin sopimuksiin.

Alfan lakimiehet työskentelevät päivittäin sopimusoikeudellisten vastuukysymysten kanssa. Laadimme yritys- ja yksityisasiakkaidemme toimeksiannosta erilaisia sopimuksia ja arvioimme toisten tekemiä sopimusluonnoksia asiakkaidemme näkökulmasta. Tehtävänämme on varmistaa sopimusneuvotteluissa ja sopimuksen laatimisvaiheessa, että sopimusasiakirjaan sisällytetään kaikki oikeussuhteen kannalta merkitykselliset asiat. Hyvä sopimus on rakenteeltaan johdonmukainen ja pelkistetty, kieleltään selkeä ja se määrittelee riittävän täsmällisesti sopijapuolten oikeudet ja velvollisuudet.

Sopimusjuristin asiana on päämiehen huomion kiinnittäminen sopimuskokonaisuuteen liittyviin oikeudellisiin riskeihin. Vastuu, joka voi sopimuksen perusteella realisoitua, ei saa tulla päämiehelle jälkikäteen yllätyksenä. Riskienhallinta voidaan toteuttaa sopimusteknisesti esimerkiksi vastuunrajoituslausekkeilla tai määrittelemällä sopimusehdoissa sopijapuolen korvausvastuulle rahamääräinen katto.

Asianajajamme hoitavat jatkuvasti erilaisia sopimusriitoja tuomioistuimissa. Kokemuksemme riitelemisestä laajentaa osaltaan perspektiiviämme sopimusten laatimisessa. Tosiasia on, että vastuuriskejä pystyy tarkastelemaan aivan eri näkökulmasta, kun on käräjillä itse nähnyt, millaisiin erimielisyyksiin ja taloudellisiin vaateisiin sisällöltään puutteelliset tai epätarkat sopimukset voivat johtaa. Asianajajan käyttäminen sopimuksen laatimisvaiheessa on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin se, että sopimuskonfliktia joudutaan myöhemmin puimaan tuomioistuimessa.