Oikeudenkäynnissä tapahtuvaa todistelua koskevat säännökset muuttuivat tammikuun 2016 alussa

Vuodenvaihde 2015/2016 toi mukanaan kokonaisuudessaan uudistetut säännökset oikeudenkäymiskaaren 17 lukuun, joka koskee tuomioistuimessa riita-asiassa ja rikosasiassa vastaanotettavaa todistelua. Osa tammikuun 2016 alussa kumotun vanhan oikeudenkäymiskaaren 17 luvun säännöksistä oli vuodelta 1948. Todistelunormien kirjoitustapa ja systematisointi on uudessa laissa modernisoitu kauttaaltaan, minkä ansiosta uusien pykälien selkeys ja havainnollisuus ovat huomattavasti aikaisempaa parempia.

Muutokset näkyvät riita-asian pääkäsittelyssä jatkossa konkreettisesti mm. seuraavissa yhteyksissä:

Tuomioistuin on tiedustellut vanhan lain aikana tuomioistuimeen kutsutulta todistajalta, haluaako todistaja antaa valintansa mukaan ennen kuulemistaan valan (”kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan kautta”) vai vakuutuksen (”kunnian ja omantunnon kautta”). Tämä valinnanvapaus poistui vuoden 2016 alussa, josta lähtien todistajilta otetaan kategorisesti vakuutus todistajan uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta. Uudistus tähtää oikeudenkäyntimenettelyn joutuisuuden lisäämiseen.

Uudessa laissa tehdään myös selvä ero oikeudenkäynnissä kuultavan ”todistajan” ja ”asiantuntijan” roolien välille. Määrätyissä juttutyypeissä on perinteisesti käytetty yhtenä todistuskeinona asiantuntevien henkilöiden kuulemista (esimerkiksi tekniset asiantuntijat patenttiriidoissa, tavarantarkastajat ja kuntotarkastajat hometaloriidoissa sekä asiantuntijalääkärit potilasvahinkoasioissa). Vanhassa järjestelmässä tällaisetkin henkilöt olivat todistajan asemassa. Uusi oikeudenkäymiskaaren 17 luku erottelee todistajat ja asiantuntijat lähtien siitä, onko kuultavalla henkilöllä tapahtumista sellaisia ainutkertaisia reaaliaikaisia havaintoja, joita muilla henkilöillä ei periaatteessa ole. Jatkossa onkin pääsääntönä, että (i) ensisijaisesti omista ainutkertaisista tapahtuma-aikaisista havainnoistaan kertovat henkilöt ovat ”todistajia” ja (ii) tapahtumiin nähden ulkopuoliset ensisijaisesti yleisemmistä kokemussäännöistä kertovat henkilöt ”asiantuntijoita”.

Lakimuutosta koskevassa hallituksen esityksessä 46/2014 vp on esitetty rajanvedosta seuraava esimerkki:

”Jos puukotuksen uhri tuodaan ensiapuasemalle, on häntä hoitava lääkäri lähtökohtaisesti todistaja, koska hän on tehnyt ainutkertaisia havaintoja uhrin vammoista ja hänen reagoinnistaan hoitoon, siitä, onko uhri pystynyt puhumaan ja, jos on, mitä uhri sanoi, sekä muista olosuhteista. Jos uhri kuitenkin kuolee ja hänelle toimitetaan ruumiinavaus, sen tehnyt oikeuslääkäri on asiantuntija, sillä ruumiinavauksen toimittaminen olisi voitu antaa muunkin oikeuslääkärin tehtäväksi.”

Todistajan ja asiantuntijan roolien erottelulla on uudessa järjestelmässä käytännöllistä merkitystä, koska oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudet säännökset edellyttävät asiantuntijan antavan tuomioistuimelle etukäteen kirjallisen lausunnon havainnoistaan ja johtopäätöksistään. Lakimuutoksen myötä poistuu mahdollisuus tapahtumiin nähden ulkopuolisen asiantuntijatahon suulliseen kuulemiseen tuomioistuimessa ilman tämän etukäteen antamaa kirjallista lausuntoa.

1.1.2016 voimaan tulleet oikeudenkäymiskaaren 17 luvun todistelua koskevat säännökset löytyvät kokonaisuudessaan finlex-tietokannasta.