Mistä lukien ostolaskulle pitää maksaa viivästyskorkoa ja kuinka paljon?

varatuomari Marjaana Lehtonen

varatuomari Marjaana Lehtonen

Kun myyjä lähettää ostajalle toimittamastaan tavarasta tai palvelusta laskun, laskuun merkitään tavallisesti eräpäivä, jona myyjä katsoo olevansa oikeutettu suorituksen saamiseen. Suorituksen erääntymisestä oli saatettu sopia nimenomaisesti myyjän ja ostajan välisessä sopimuksessa tai sitten ei.

Kysymys siitä, milloin saatavat erääntyvät, on oikeusongelmana ”tyyppiä jokapäiväinen”. Ei ole tavatonta, että myyjä vaatii suoritusta ennen kuin sillä olisi siihen juridista oikeutta. Myyntilaskussa saatetaan ilmoittaa myös viivästyskoron määräksi korkokanta, joka ei perustu osapuolten väliseen sopimukseen tai vakiintuneeseen kauppatapaan. Korkolakiin sisältyy viivästyskorkoa koskevia säännöksiä. Säännökset ovat pakottavia velallisen hyväksi vain kuluttajasuhteissa; yritykset voivat kaupankäynnissään sopia viivästyskorkokysymyksiä parhaaksi katsomallaan tavalla korkolain säännösten estämättä.

Varatuomari Marjaana Lehtonen pureutuu viivästyskorkoa koskeviin käytännön ongelmiin Tampereen Kauppakamarin elokuun 2016 sähköisessä uutiskirjeessä julkaistussa vieraskynäkirjoituksessaan ”Viivästyskoron maksuvelvollisuus ja koron määrä B2B-velkasuhteissa”. Marjaanan artikkeli kokonaisuudessaan tästä linkistä.